Cormac McCarthy: Kaikki kauniit hevoset. WSOY 2014
Niin meni kesäpäivä kuistilla, enkä malttanut kirjaa käsistäni laskea. Nimen perusteella ja hämärästi
positiivisen kritiikin muistaen poimin kirjastosta Pulizer-palkitun amerikkalaisen kirjailijan Rajatrilogian ykkösosan. Kotimaassaan se ilmestyi jo 1992 ja oli kirjailijan läpimurtoteos.
Kirja kertoo miehistä
ja hevosista. Kuusitoistavuotias John Grady lähtee kaverinsa kanssa ratsain Teksasista Meksikoon etsimään uutta elämää. He ratsastavat läpi erämaiden tai moottoriteiden vierustaja ojanpohjia pitkin. Hevoset ruokitaan
matkan varrella laiduntamalla tai niille syötetään kauraryynipaketti roskakorin kannelta. Hyvä hevonen ja ratsastaminen ovat maailman julmuuden ja raakuuden keskellä tärkeimmät asiat. Rakkauskin tulee mukaan hevosten kautta.
”Ennen tytön paluuta Mexicoon John Grady näki hänet viimeisen kerran ratsastamassa vuorilta ylväänä ja ryhdikkäänä pohjoisesta kehkeytyvän sadekuuron edellä tummien
pilvien kerääntyessä hänen päänsä päälle. Hän ratsasti hattu etukenossa ja vetonyörillä leuan alle sidottuna ja tummat hiukset kieppuivat ja hulmusivat harteilla hänen ratsastaessaan ja mustista
pilvistä iskivät äänettömät salamat ja hän ratsasti alas matalilta rinteiltä kuin mitään huomaamatta vaikka tuuli kantoi jo ensimmäisiä sadepisaroita ja hän ratsasti ylemmille laitumille ja valjujen
kaislikkoisten järvien ohi ryhdikkäänä ja ylväänä kunnes sade saavutti hänet ja verhosi hänet hahmottomaksi siihen kesyttömään kesämaisemaan: todellinen hevonen, todellinen ratsastaja, todellinen
maa ja taivas mutta yhtäkaikki unelmaa kaikki.”
Komea ja kaunis kirja.
7.7.2015 Arja