VINKKAA KIVOJA LUKUKOKEMUKSIA MUILLE JA KESKUSTELE HEVOSKIRJOISTA TÄÄLLÄ:
Kirjoittaja Arja, 30. syys, 2016
Blogin puolella linkki BBC:n radio-ohjelmaan, jossa keskustelua ja analyysia hevoskirjoista. Kuunneltavissa kuukauden ajan.


Kirjoittaja Kvaliti, 25. syys, 2016
Kavionjälkiä Sydämessä -sarjan neljäs osa, Sielujen sininen silta, julkaistaan Turun Kirjamessuilla 30.9.2016!

Sarjan Instagram-fanisivuilla (https://www.instagram.com/kavionjalkiasydamessa/) on jo kohta 3000 seuraajaa.


Sähköposti:
Kotisivu: http://www.kvaliti-kirjakauppa.com
Kirjoittaja Arja, 22. syys, 2016
Asta Ikosen hevoskirjojen kansista olen tykännyt. Vikuri-kirjan kannessa ratsastavat Keravan ratsastuskoulun oppilaat


Kirjoittaja Arja, 21. touko, 2016
Satu Heimosen Sonja ja aaveratsastus luettu kirja-arvioissa.


Kirjoittaja Arja, 22. huhti, 2016

[arvio] Päivi Lukkarila: Ihana Panda
Verkosta nykyään löytyvissä IBBY:n kirja-arvioissa esitellään myös hevoskirjoja.

Lukkarila, Päivi
Ihana Panda
Karisto 2015
ISBN 978-951-23-5939-4

Hevoskirjoja on olemassa rankasti jaoteltuna kahta tyyppiä: todentuntuiset, hevosharrastusta realistisesti kuvaavat ja unelmahevoskirjat, joissa kaikki sujuu kuin tanssi ja ongelmia ei ole mailla halmeilla. Lukkarilan Ihana Panda on sekoitus näitä molempia, mutta kallistuu vahvemmin ensimmäisen vaihtoehdon puolelle. Lukkarila tietää tämän itsekin, ja takakannen tekstissä lukeekin ”Jasmiinalle käy niin kuin elokuvissa: hän saa isotädiltään perinnön ponin ostamista varten”. Kaikeksi onneksi kirjan satumainen osuus päättyy tähän, ja todellinen hevoselämä astuu kuvioihin.

Lukkarilan pienemmille lapsille suunnattu Venla-sarja on yksi parhaista ja realistisimmista hevoskirjasarjoista, joita on kirjoitettu. Tämän vuoksi Ihanan Pandan rima oli aika korkealla, mutta onneksi Lukkarilan ammattitaito ja harrastuneisuus näkyvät myös tässä kirjassa. Sama laatu ja paneutuneisuus taustatyöhön kantaa hedelmää ja antaa lukijalle realistisen kuvauksen hevosmaailmasta, sen hyvistä ja huonoista puolista.

Jasmiina todellakin saa isotädiltään perinnöksi rahaa. Ei paljon, mutta sen verran, että sillä rahalla saa suhteellisen hyvän ponin. Jasmiina on henkeen ja vereen esteratsastaja, joka joutuu vaikean valinnan eteen, kun myynti-ilmoitus entisestä huippuesteponista, Pantherasta, tulee eteen. Panthera ei voi enää koskaan hypätä esteitä vammautuneen jalan vuoksi, mutta kouluratsastuspuolelle siitä olisi vielä kisaponiksikin. Jasmiina joutuu pohtimaan omia halujaan ja motiivejaan harrastuksensa suhteen: onko hyppääminen tärkeämpää kuin huippuponin ostaminen toiseen käyttöön? Oman hankaluutensa soppaan tuovat Jasmiinan vanhemmat, joita ei tyttären harrastus kiinnosta juuri ollenkaan. Enemmän heitä kiinnostaa kulkea antiikkikaupoissa ja huutokaupoissa ostamassa vanhaa tavaraa kodintäytteeksi. Myös Jasmiinan paras ystävä Sara tuntuu reagoivan oudosti Jasmiinan valintaan jättää esteratsastus ja siirtyä koulupuolelle.

Hevosia ja ratsastusharrastusta käsitellään kirjassa todentuntuisesti ja turhia romantisoimatta. Useimmiten rentouttavaksi ajateltu ratsastustunti päättyykin hammasten kiristykseen ja uhkailuihin lopettaa koko harrastus, koska mistään ei tule mitään. Elävien olentojen kanssa puuhatessa ei voi luottaa siihen, että pelkästään oma hyvä fiilis riittää, karvakaverilla täytyy myös olla sama tunne, että yhteistyö onnistuu. Tämä tulee esille hyvin myös Lukkarilan kirjassa. Jään jännityksellä odottamaan, millaista jatkoa Jasmiinalle ja Pandalle on tulossa.

Suvi Oksanen



Kirjoittaja Arja, 14. huhti, 2016
Tämä oli minusta paras Uljas-kirja! Asiaa ja vetävää menoa. Samaa mieltä ollaan IBBYn kirja-arviossakin: "Tikkumäen tallilta on kajahtanut kuulumisia säännöllisin väliajoin jo viisi vuotta. Niemelä on kirjoittanut samasta miljööstä niin kuvakirjoja kuin lastenromaaneja, ja henkilögalleriassa hääräävät ihmisten lisäksi koirat, ponit ja kissatkin.

Uljas ja kadonnut koira on helppolukuisen Tikkumäki-sarjan toinen osa. Ponikerhoon tulee uusi jäsen, joka aiheuttaa myllerrystä Iiriksen ja hänen parhaan ystävänsä Riinan välille. Venäjältä muuttanut Anja pääsee parahiksi mukaan suunnitelmaan, jonka avulla kerholaiset aikovat löytää naapurustosta kadonneen Pirkko-koiranpennun. Mahtuuko parhaaseen ystävyyteen useampia, vai pitääkö valita?

Niemelä vie juonta eteenpäin taitavasti, mutta pienten tapahtumien joukkoon on punottu se ydin, joka tekee Tikkumäki-kirjoista erilaisia. Niistä puuttuu juonittelu, ilkeily ja verenmakuinen kilpailu. Kun kerholaisten välillä on kränää, aikuiset vetäjät puuttuvat tilanteeseen lempeästi ja asioista keskustellaan kaikki yhdessä, tasavertaisina, puutarhakeinussa kaakaon ja voisilmäpullien avustamana. Vaikeatkin tunteet aukeavat turvallisessa ilmapiirissä.

Keskinäinen kunnioitus ja pyrkimys toisen ymmärtämiseen leimaavat myös eläinten ja ihmisten välisiä suhteita. Tikkumäellä opetellaan, miten ollaan eläinten ystäviä ja kaikkinainen väkivalta on ehdottomasti kielletty. Ratsastaminen ei ole niinkään urheilua ja treenaamista, hevosen tahdon voittamista ja sen koulimista yhä paremmaksi, vaan molemminpuolisen luottamuksen synnyttämistä. Yhdessäolosta syntyy yhteistyö, jolloin sekä hevonen että ihminen voivat turvallisesti oppia toisiltaan.

Pehmeä ja eläinlähtöinen ote on puuttunut pitkään ns. heppakirjallisuudesta, ja sen löytäminen etenkin aloittelevien ratsastajasuuruuksien teksteistä lämmittää. Niemelä ei keskity teknisiin tietoihin askellajeista tai kankikuolaimista, mutta on kirjoittanut hyviä ”hevoskuiskaajavinkkejä” kaikkiin kirjoihinsa. Hyvä olo tihkuu myös koko ponikerhon toimintaan, jossa kerätään linnuille pesäaineksia ponien talvikarvasta, lämmitellään afrotanssilla, syödään usein eväitä ja eletään hevosten kanssa, vähän ehdoillakin. Yhdessä voidaan tehdä paljon hyvää."

Reetta Saine


Kirjoittaja Arja, 6. helmi, 2016
Asta Ikosen Jennan hevoskesästä tekstiä kirja-arvioiden Uutta ja vanhaa -osiossa.


Kirjoittaja Arja, 12. joulu, 2015
Vielä yksi vinkki joulupukille - Mariel Pietarisen sarja Kavionjälkiä sydämessa on saanut kolmannen osan. Kustantaja Kvaliti.


Kirjoittaja Arja, 10. joulu, 2015
Blogi-sivulta löytyy joululahjavinkkejä - uusia kotimaisia hevoskirjoja!


Kirjoittaja arja, 14. loka, 2015
Kirjaston poistomyynnistä löysin Patricia Leitchin kirjan Jenny ja villihevonen. Hieno ja hyvin kirjoitettu kirja. Patricia Leitch kirjoitti 44 hevoskirjaa ja hän kuoli tänä vuonna 82 vuotiaana


Kirjoittaja kvaliti, 30. huhti, 2015
Mariel Pietarisen Kavionjälkiä sydämessä -sarjan toinen osa Viesti halki aikojen ilmestyi tänään. Kirja on tilattavissa mm. kustantajan verkkokaupasta: http://kvaliti.mycashflow.fi/product/13/viesti-halki-aikojen-mariel-pietarinen


Sähköposti:
Kotisivu: http://www.kvaliti.com
Kirjoittaja Arja, 18. huhti, 2015
Kirja-arvioiden Uutta ja vanhaa osiossa uusi kirja-arvio. Ja Blogissa kirjatrailereita.


Kirjoittaja Kvaliti, 8. tammi, 2015
Värikäs päivä -lastenkirjablogissa ilmestynyt arvostelu Mariel Pietarisen esikoisteoksesta Saariston suolaiset kyyneleet, joka aloitti kirjasarjan Kavionjälkiä sydämessä: http://varikaspaiva.blogspot.fi/2015/01/jannittava-ja-ilahduttava-esikoinen.html. Sarjan toinen osa Viesti halki aikojen ilmestyy 30.04.2015.


Sähköposti:
Kotisivu: http://www.kvaliti.com
Kirjoittaja Arja, 2. joulu, 2014
Joulupukin kirjavinkit Blogissa.


Kirjoittaja Arja, 25. marras, 2014
Blogissa Reetan vinkkaama kirjatraileri Johanna Viitasen tietosadusta Hekla säntää kesään. Näin talven keskellä.